Ratkaisut

Tietovarastointi

Yritysten eri tietojärjestelmiin kerääntyy usein paljon operatiivista dataa, minkä tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan saada merkittävää kilpailuetua kilpailijoihin nähden. Hajallaan olevasta datasta on kuitenkin vaikea saada koostettua kokonaisvaltaista näkemystä päätöksentekoa varten. Tämä ongelma voidaan ratkaista toteuttamalla yrityksen tarpeisiin soveltuva tietovarasto (Data Warehouse).

Tietovarastoon poimitaan tietoja eri tietojärjestelmistä ja integroidaan ne yhteen. Tietovarasto on oma erillinen tietokantansa ja mahdollistaa monipuolisen ja entistä helpomman tietojen raportoinnin. Tietovaraston lataus tapahtuu joka päivä ja automaattisesti. Siten yrityksen avainhenkilöillä on aina käytettävissään riittävästi monipuolista ja ajantasaista tietoa päätöksentekoa varten.

Tietovaraston hyötyjen saavuttaminen edellyttää laadukasta dataa ja laadukkaita prosesseja datan jalostamiseksi informaatioksi kaikkien tarvitsijoiden saataville paikasta tai ajasta riippumatta. Kun tällaiset hyödyt saadaan liitettyä osaksi organisaation strategiaa ja tukemaan strategisia tavoitteita, ollaan tietovarastoinnin ytimessä.

Raportointi ja analytiikka

Raportoinnin avulla yrityksen johto voi seurata eri prosessien tärkeimpiä lukuja, tunnistaa mahdollisuuksia ja uhkia, nähdä poikkeamat ja seurata strategian toteutumista. Tämä edellyttää tavoitteiden, riskien, ympäristön sekä sidosryhmien odotusten ymmärtämistä. Ratkaisu tulee sovittaa kunkin yrityksen organisaatioon ja päätöksentekotyyleihin, jotta siitä saadaan liiketoiminnan kannalta mahdollisimman tehokas.

Raporttien tulee ymmärtää käyttäjien tarpeet analysoida liiketoimintatietoa, sopeutua käyttäjiensä tarpeisiin ja saada tulokset päätöksentekijöille nopeasti. Tämä tapahtuu tyypillisesti erillisen web-pohjaisen raportointijärjestelmän kautta, joka auttaa käyttäjiä löytämään tarvitsemansa tiedot helposti ja edesauttaa todellista yhteistyötä yrityksen sisällä.

Analytiikka on raporttien sisällön kohdentamista enemmän tulevaisuuden ennakoimiseen ja ennustamiseen sekä usein myös ulkoisen tiedon tuomista sisäisen tiedon rinnalle. Tiedon louhinta soveltuu hyvin muun muassa numeeriseen ennustamiseen ja segmentointeihin. Tiedon visualisointivälineillä on mahdollista etsiä ja löytää trendejä, korrelaatioita ja poikkeamatietoja. Raportointi ja analytiikka yhdessä ovat luonteva etenemispolku kohden analyyttisempaa liiketoimintatiedon hallintaa.

Master Data Management

Master Datalla tarkoitetaan organisaatioiden keskeisintä, yhteiskäyttöistä ydintietoa. Lisäksi Master Data on pitkäikäistä ja hitaasti muuttuvaa, toisin kuin tapahtumatiedot eli ns. transaktiodata. Tyypillistä Master Dataa ovat asiakas- ja tuotetiedot, organisaatiotiedot sekä erilaiset rekisterit. Lähtötilanteessa samoja asiakas- tai tuotetietoja on tallennettuna useassa eri tietojärjestelmässä. Master Data on siis siiloutunut, kun loogisempaa olisi tallentaa tiedot vain kertaalleen, jolloin ne olisivat yhteiskäytössä ja helpompi pitää ajan tasalla. Näihin asioihin auttaa Master Datan hallinta eli Master Data Management.

Käsitemallinnuksen kannalta Master Data –tiedot ovat ns. ydinkäsitteitä. Master Data –tietoja voi siis tallettaa milloin vain, ne eivät edellytä, että jokin muu tieto on talletettu ensin. Myös ns. tyyppikäsitteet ovat Master Dataa, kuten vaikkapa asiakassegmentti tai tuoteryhmä.

Dimensionaalisessa (Kimball) tietovarastomallinnuksessa Master Data –tiedot toteutetaan dimensioina, kun taas tapahtuma-tyyppiset tiedot toteutetaan faktana. Data Vault –mallinnuksessa Master Data –tiedot toteutetaan Hub- ja Satellites-taulujen avulla.

Master Datan avulla päätöksenteon tukena on aina laadukasta ja ajantasaista tietoa. Sen avulla voidaan nostaa liiketoiminnan kannalta kriittisten tietojen laatua ja parantaa koko organisaation suorituskykyä.

Mittaristot

Suorituskyvyn johtaminen on yksi tärkeistä menestyvän yrityksen kulmakivistä. Yrityksellä tulee olla visio, joka ohjaa toimintaa ja strategia, joka määrittää millä toimenpiteillä siirrytään nykytilasta kohti visiota. Strategisille toimenpiteille tulee määritellä ylätason tavoitteet ja tavoitteille sopivat mittarit. Mittaamisen tärkein tehtävä on tukea johtoa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Mittaamisen tavoite on henkilöstön ohjaaminen ja motivoiminen. Siksi on erittäin tärkeää, että henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa omiin mittareihinsa ja tavoitteisiinsa. Usein tarvitaan hierarkkiseksi rakennettuja mittaristoja, jotta eri organisaatioiden päivittäinen tekeminen voidaan linkittää ylätason tavoitteisiin. Tieto muuttuu suorituskykymielessä kiinnostavaksi vasta silloin, kun sitä verrataan johonkin organisaatiossa tai sen ympäristössä tapahtuvaan muuhun asiaan.

Mittaaminen tutkitusti parantaa tulosta, vaikka tavoitetta ei olisi asetettukaan, kun ymmärrys mitattavan kohteen suorituskyvystä kasvaa.